keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Kylvöhommia...



Kevät, kevät, kevät… Se on jo melkein täällä! Vähän takatalvi yllätti mutta onneksi lumet sulivat yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Aurinko on jo sulattanut lumet kukkapenkeistä. Narsissit puskevat väkisin ylös jäisestä maasta. Pihatiellä narskuu hiekka kenkien alla lumen sijasta. Ihanaa!

Jokakeväinen esikasvatusastioiden etsintä alkoi. Säästän kermaviili- ja rahkapurkit esikasvatusastioiksi ja ei ole tainnut olla yhtään kevättä ettei niitä tarvitsisi etsiä kissojen ja koirien kanssa. Onneksi löysin edes osan että pääsin tekemään ensimmäiset kylvöt. Maaliskuun puolivälissä kylvetyistä siemenistä kasvaa ensimmäiset chilien ja paprikoiden taimet. Kohta on koulimisen aika ja jokainen taimi pääsee siskonpedistään omaan pieneen kasvatusastiaansa.




Vasta viime viikonloppuna pääsin kylvämään tomaatit, yrtit mm. basilikan, timjamin, rosmariinin, mintut ja korianterin. Vielä ei ole näkyvissä yhdessäkään purkissa vihreää mutta vastahan ne ovat olleet mullassa pari päivää. Kellarissa odottaa vielä siemenperuna, punasipulit ja valkosipulit pääsyään kasvimaahan.

Jouduin tekemään puutarhanhoitoni tähän asti suurimman investoinnin. Lapsemme on yksivuotias ja haalii pöydiltä kaiken mihin ylettyy. Esikasvatusastiat on pakko siirtää pöydän reunoilta ylemmäs ja koska minulla ei ollut mitään parempaa ratkaisua tähän hätään, jouduin ostamaan puutarhaliikkeestä hyllykön taimipurkeilleni. 150 euroa sain pulittaa kolmesta peltihyllystä ja muutamasta puisesta kepukasta joita varjelen kuin kalleinta aarretta. Toivottavasti se kestää kymmenen vuotta eikä mene rikki ennen sitä.





Löysin puutarhaliikkeestä myös Minna Siltalan kirjoittaman kirjan Keittiötarhan 3 vuodenaikaa. Olen ahminut sitä aina kun siihen ollut mahdollisuus. Aluksi kirjoitustyyli hieman ärsytti minua mutta siihen totuttuani en enää edes huomaa kirjailijan ylitse vuotavaa tapaa kuvailla asioita. Pidän sitä tämän kesän oppaanani kun alamme tehdä isoa perunamaata. Meidän piti jo syksyllä kääntää maa mutta jätimme sen täksi kevääksi.

Toivon kesällä saavani omasta maasta lähes kaiken tarvittavan. Olen jo useampana vuotena kasvattanut itse pienissä penkeissä salaatit ja kesäkurpitsat mutta en aikaisemmin perunaa, porkkanaa tai sipuleita. Muistan kun olin pieni, ansaitsimme taskurahaa kitkemällä mummolan hernemaata. Valitettavasti minulla ei ole isoisääni antamassa neuvoja. Minulla on vain Minna Siltalan kirjoittama kirja.


                                                                         
                                                                         

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti